Pentti Viherluoto sai nimeään kantavan seuran

Turussa perustettiin Pentti Viherluoto -seura 25.4.2015.

Pentin muusikkoystävät katsoivat aiheelliseksi perustaa maestrolle oman seuran, jonka tehtävänä on ylläpitää ja edistää Pentti Viherluodon rikasta elämäntyötä. 

Perustajajäsenet valitsivat yhdistykselle hallituksen, johon tulivat jäseniksi Keijo Louna, Tauno Huhtala, Tapio Kilpi, Reijo Ahola sekä Aulis Kotaviita. Viherluodon suvun edustajana hallituksessa on Pentin tytär Virpi Metsätähti, ja seuran puheenjohtajaksi valittiin muusikko Ari Hakulinen.

Jäseniä seurassa on jo satakunta - joukossa muutama ainaisjäsenkin - sillä liittyminen oli mahdollista Riku Niemi Orchestran Pentti Viherluoto 100 vuotta -konsertissa Turun konserttitalossa 10.5. Ohjeet seuraan liittymiseen löydät seuran verkkosivuilta, penttiviherluotoseura.wordpress.com. Seuran jäseneksi voi liittyä myös Turkuseuran Föripuodissa.

Makupaloja Pentti Viherluoto 100 vuotta -näyttelystä

Turun pääkirjaston aulassa maaliskuun ajan esillä ollut näyttely kokosi yhteen Pentti Viherluodon monipuolista luovaa tuotantoa. Kiehtovimpia lienevät ikivihreiden klassikkokappaleiden käsikirjoitukset - alla muun muassa Aamu Airistolla ja Punaiset lehdet.

Punaiset lehdet sisältää myös viestin Toivo Kärjelle:

"Muusikko Toivo Kärki! Pyydän Teitä ystävällisesti sovittamaan tämän tangon orkesterille (3 viulua, 2 klarinettia, harmonikka ja täysi rytmi). Mutta älkää lähettäkö sovitusta tänne, sillä tulen hakemaan sen luotanne..."

Nähtävillä oli myös valokuvia yhtyeistä ja soittokavereista. Sellaista kotialbumia ei Viherluodoilla olekaan, jossa ei olisi kuvaa spontaanista musiikki-iloitteluista ystävien kesken, olipa vuosikymmen mikä tahansa.

Pentti Viherluodon yhtye suosittautuu - Monipuolinen ohjelmisto. Tanssi- ja viihdemusiikkia, vanhaa ja uutta! Kokoonpano: Hanuri - Antero Hellström. Klarinetti - Eino Nertvala. Basso, (laulu) -Pentti Aro. Kitara, (laulu) - Pentti Viherluoto. Puhelimet: 22821 ja 26757

Iloiset soittoniekat. Lokakuu 1949.

Nähtävillä oli myös nuottijulkaisuja koko vitriinin mitalla. Alla turkulaisen Soitin Laineen julkaisema nuottivihko valssista Meriltä palannut (säv. Pentti Viherluoto, san. Harry Etelä. Pianolle sovittanut Toivo Kärki, svensk text Thure Wahlroos). Ihastuttava kansi kuvituksineen on, kuten tavallista, Pentin käsialaa.

Myös tietokirjailija Juri Nummelin kirjoittaa näyttelystä Julkaisemattomia-blogissaan.

Pentti Viherluoto 100 vuotta

Tänä vuonna on tullut kuluneeksi sata vuotta Pentti Viherluodon syntymästä. Juhlavuoden kunniaksi Turun pääkirjaston aulassa on ollut maaliskuun ajan nähtävillä laaja, arkistomateriaalista koottu näyttely.

Metrien pituiseessa vitriinissä on ollut esillä valokuvia, nuottikäsikirjoituksia, lehtiartikkeleita, piirroksia, kuvituksia, ad libriksiä, nuottijulkaisuja, äänilevyjä, ansiomerkkejä ja -viirejä, maalauksia, pari soitintakin: espanjalaiseksi nimitetty kitara sekä mandoliini.

Näyttelyn esittelyteksti kuuluu seuraavasti:

"Turun pääkirjaston Aula 3.3. – 31.3. Pentti Viherluoto – 100 vuotta syntymästä. Vuonna 1915 syntyneitä ansioituneita viihdetaiteilijoita ovat Olavi Virta, Toivo Kärki, Tapio Rautavaara sekä kansainväliset tähdet Billy Holiday, Edith Piaf ja Frank Sinatra. Satavuotisiaan juhlivien joukkoon kuuluu myös turkulainen Pentti Viherluoto (9.11.1915 – 19.11 2004). Hänen dramaattiseen ja kiehtovaan elämäntarinaansa voi tutustua näyttelyssä, jossa on esillä nuottimateriaalia, kuvia, tekstejä ja esineitä lähes sadan vuoden varrelta. Samalla voi tutustua myös Pentin Aimo-veljen (alias Timo Haukkala, Harry Etelä, Elmo Tero) töihin."

Näyttely on ollut kiehtova leikkaus läpi 1900-luvun vuosikymmenten ja entisajan Turun. Samalla se on esitellyt vasta jäävuoren huippua kaikesta arkistomateriaalista ja mielenkiintoisista tarinoista.

Kuvan valokuvassa veljekset, vasemmalla Pentti sotamiehen puvussaan ja oikealla Aimo, nauttimassa auringon lämmöstä Ruissalossa. Vieressä on kenttäpostia Aimolta Pentille: "Tämä uusi tango 'Kaukainen ystäväni' on oikein harvinaisen kaunis. Eräs parhaistasi!"

Materiaalia oli koottu myös kolmelle sermille ja kolmeen erilliseen pöytävitriiniin. Etualalla näkyy pöytävitriiniin pystytetty Ruissalo-dioraama.

"Pilven takaa kuuhut kurkistaa, kun usva tammipuiston verhoaa..." (Kuutamon varjoja, 1949, san. A. Viherluoto, säv. P. Viherluoto)